Hallittua maahanmuuttoa tarvitaan

14.01.2019

On selvää, että tunnemme todellista järkytystä ja jopa vihaa Oulun ja Helsingin tapahtumia kohtaan. Kaiken tämän, koko kansakuntaamme koskettavan surun keskellä, on pystyttävä keskustelemaan asioista niiden oikeilla termeillä ja asiallisesti. Maahanmuutosta ei voi puhua
yhtenä käsitteenä, vaan siinä on erotettava humanitaarinen, turvapaikka- ja työperusteinen maahanmuutto. Maahanmuuton kustannukset toteutuvat monella eri hallinnonalalla ja mm. maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintaan on budjetoitu 28,6 miljoonaa, EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan 30,7 miljoonaa ja valtion kotoutuksesta kunnille maksettaviin kustannuksiin 0,2 miljardia euroa.

Suomen on kannettava inhimillinen vastuunsa kiintiöpakolaisista. Hädässä olevia, etenkin
naisia, lapsia ja lapsiperheitä on autettava. Suurimman haasteen maahanmuutolle aiheuttaa hallitsematon turvapaikkaperusteinen maahanmuutto. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, joka perustuu YK:n pakolaissopimukseen ja ihmisoikeusjulistukseen. Koska hakijoiden määrää ei voi mikään maa rajoittaa, on meidän kehitettävä itse järjestelmää. Turvapaikkahakemukset on pystyttävä käsittelemään vaaditussa kuuden kuukauden ajassa. Lisäresursseja on suunnattava
välittömästi hallinto-oikeudesta tai korkeimmasta hallinto-oikeudesta palautuneiden uusintahakemusten käsittelyyn. Yleisimpiä syitä uusintahakemuksille ovat olleet kristinuskoon kääntyminen tai homoseksuaalisuus.

Vuodelta 2015 saakka jatkunutta käsittelyruuhkaa on pystyttävä purkamaan tehokkaammin.
Pitkittyneet käsittelyajat lisäävät myös kustannuksia. Palautuspäätökset lähtömaahan tai kauttakulkumaahan on toimeenpantava ripeämmin ja maasta käännytykset on tehtävä tehokkaammin. On pidettävä huolta, ettei kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi kadota järjestelmästä.

Maihinnousu- ja käsittelykeskukset on asetettava EU:n rajoille tai turvapaikan tarveharkinta on
pystyttävä tekemään jo lähtömaassa aivan samoin kuin kiintiöpakolaisten kohdalla. Euroopan Unionin tasolla on pystyttävä tekemään yhteistyötä ylikansallisen rajavalvonnan aikaansaamiseksi. Se ei ole este kansallisen rajavalvonnan toiminnalle. Suomen on otettava tämä tulevalla EU:n puheenjohtajakaudellaan yhdeksi tavoitteekseen. Suomi on ollut kansainvälisesti tunnettu turvallisuudestaan ja sellaisena haluamme sen tulevaisuudessakin säilyttää, kaikille.

Tulevaisuudessa tarvitsemme työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa sekä kansainvälistymistä
edistävää maahanmuuttoa. Vähäinen syntyvyys ja etenkin julkiselta sektorilta eläköityvien määrä on haaste mm. ikääntyvän väestön hoivapalvelutarpeeseen vastaamisessa. Osaavan työvoiman saanti tulee olemaan ongelma etenkin muuttotappioalueilla ja alueilla, joilla sairastavuus ja iäkkään väestön määrä on suuri. Kausityöntekijät ovat jo osa maatilojen ja matkailuyritysten työvoimaa. On arvioitu, että se on monille tiloille jo elinehto. Meidän on
suhtauduttava myönteisesti EU:n ulkopuolisiin henkilöihin, jotka haluavat sijoittaa yrityksensä Suomeen. Maahanmuuttajataustaisten Startup- yritysten perustamista on helpotettu ja se on herättänyt jo huomattavaa kiinnostusta. Vapaaehtois- ja tutkimustyö sekä opiskelijavaihdot ovat osa hallittua maahanmuuttoa. Kansainväliset opiskelijat on pystyttävä paremmin sitouttamaan opiskelujen jälkeen jäämään myös töihin. Esimerkiksi teknologiateollisuus tarvitsee kipeästi osaavia tekijöitä. Loistavana esimerkkinä onnistuneesta Startup- yrittäjyyden yhdistämisestä
maahanmuuttajien kotouttamiseen, kouluttamiseen ja työllistymisen edistämiseen
on Integrify niminen yritys (www.integrify.fi), joka on kouluttanut hyvällä menestyksellä koodareita suoraan vastaamaan alalla vallitsevaan työvoimapulaan. Juuri tällaista toimintaa tarvitsemme lisää!