Lääkehoidon arviointia on lisättävä

29.01.2019

Vaikka ikäihmiset ovat entistä toimintakykyisempiä ja terveempiä, monisairaiden ja pitkäaikaislääkitystä käyttävien määrä lisääntyy. Lähes kaikki 75 vuotta täyttäneistä käyttää lääkkeitä ja joka kymmenennellä on käytössään yli 10 lääkettä. Vähintään joka kymmenes käyttää myös iäkkäille sopimattomia lääkkeitä. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan iäkkään lääkehoitoa tulisi arvioida vähintään vuosittain. Lääkehoidon suunnitelma on myös osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. On todettu, että iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttö isää terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia. Lääkehaitoista johtuvat sairaalahoitojaksot ovat ikäihmisillä varsin yleisiä (mm. huimauksesta johtuvia kaatumisia ja lonkkamurtumia). Osa niistä olisi ennaltaehkäistävissä oikean lääkkeen ja annostuksen valinnalla ja tehokkaammalla seurannalla.

Lääkehoidon arvioinnissa tarkastetaan mm. lääkkeiden yhteisvaikutukset ja päällekkäisyydet,
annosten ja lääkkeiden soveltuvuus iäkkäille, muut sairaudet, lääkehoidon käyttöaiheet ja tarpeellisuus, ottoajankohdat ja voimassaolevat hoitosuositukset sekä poistetaan tilapäiskäyttöön tarkoitettuja ja iäkkäille sopimattomia lääkkeitä. Lisäksi voidaan tarkastaa laboratoriotuloksia, mitata verenpainetta ja verensokeria sekä arvioida ikäihmisen ravitsemustilaa, tasapainoa, lihaskuntoa ja aistien toimintaa. Myös lääkehoidon taloudellisuus
otetaan huomioon.

Lääkehoidon arviointi voidaan tehdä terveydenhuollon tai apteekin tuottamana palveluna
moniammatillisena yhteistyönä lääkärin kanssa. On selvää, että tästä aiheutuisi myös kustannuksia. Palvelusetelin käytön mahdollistamista tai Kela-korvattavuuden mahdollisuutta on selvitettävä. Lisäksi arvioinnista aiheutuvien kustannusten sisällyttämistä terveydenhuollon maksukattoon tai lääkekattoon on arvioitava. Lääkehoidon arviointi on aikaistettava koskemaan
myös alle 75-vuotiaita monilääkitystä käyttäviin, jotta ennaltaehkäisevä vaikutus on suurempi. Tutkimukset lääkehoidon arvioinnin taloudellisista  hyödyistä ja sen vaikutuksesta ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen ovat vähäisiä. Uskallan kuitenkin väittää, että kohdentamalla palvelua ajallisesti oikein ja paljon lääkkeitä käyttäviin ikäihmisiin, taloudellisia säästöjä on
saavutettavissa lääkekustannuksissa ja terveydenhuollon menoissa. Samoin uskon,
että karsimalla ikäihmisille sopimattomia lääkkeitä, sillä on vaikutusta heidän elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Onnistunut lääkehoito on tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista. Erilaisia ja uusia toimintatapoja on nyt etsittävä rohkeasti ja palvelun sisältöjä on
uudistettava, mutta ennen kaikkea suosituksia on noudatettava.

(julkaistu Warkauden lehdessä 29.1.2019, lyhennetty kirjoitus Digi Karjalaisessa 29.1.2019)